Hevosalalla on useampia ammattivaihtoehtoja – tärkein kriteeri on intohimo alaan

Hevosalalla on useampia ammattivaihtoehtoja - tärkein kriteeri on intohimo alaan
  • (0)
  • 30
    syys
  • Author : Tapani Category : Hevoset

    Tags :

Työ on tärkeä osa elämää ja sen tulisi tuntia mielekkäältä. Monen suuri haave onkin, että rakkaasta harrastuksesta voisi jossain vaiheessa tehdä itselleen myös ammatin. Tämä on tietenkin monella tavalla kätevää, koska silloin tiedät jo nauttivasi siitä mitä teet. Olet myös luultavasti käyttänyt lukemattomia tunteja taitojen kehittämiseen. Alasta riippuen harrastuksen vaihtaminen ammatiksi onkin täysin mahdollista, jos taitoja ja kärsivällisyyttä riittää.

Hevosalalta löytyy jonkin verran töitä, mutta helposta ammatista ei ole kysymys. Ammatin vaativuus voi tulla yllätyksenä, mikäli hevosten kanssa on touhunnut enemmän harrastuspohjalta eikä ole esimerkiksi omistanut omaa hevosta. Ahkeralle ja sinnikkäälle tekijälle hevosten parissa työskentely voi toki tarjota myös paljon antavan uran. Rikkauksista lienee silti turha haaveilla, sillä hevosiin ja esimerkiksi maailmalla kiertämiseen hevosten kanssa saa kulumaan huomattavia summia.

Hevosalalla useita eri ammattivaihtoehtoja

Hevosalalle haluavat voivat luoda uraa paitsi kilparatsastajana tai hevosenhoitajana, myös mm. hevoshierojana, kengittäjänä, ratsastuksenopettajana, ravivalmentajana tai -ohjastajana, ratsuttajana tai vaikkapa hevosterapeuttina. Suomessa on nykyään myös hevosalalle tarjolla monipuolista koulutusta aina ammattikoulusta ja lukiosta ammattikorkeakouluun asti. Monesti alan ammattilaisuus vaatii kuitenkin lisäkokemuksen hakemista ulkomailta ja samalla pääsee toisaalta näkemään, miten suuret hevosmaat toimivat. Lisäksi järjestetään Suomessa erikoiskursseja esimerkiksi kengittäjille.

Mikäli et ole varma, mihin haluat hevosalalla erikoistua, hyvä pohja on hevostalouden perustutkinto. Koulutuksesta saat eväitä siihen, miten hevosalan yritystä Suomessa pyöritetään ja tarvittavia kontakteja tulevaisuutta varten.

Hevosalalla useita eri ammattivaihtoehtoja

Hevosalan erikoisuutena on se, ettei kaikissa alan ammateissa pääse pitämään totuttuja lomia. Hevoset tarvitsevat tietenkin hoitoa joka päivä, joten mikäli omalta tallilta haluaa pitää lomaa, täytyy tilalle palkata aina luotettava sijainen. Toki esimerkiksi ratsastuksenopettaja voi yleensä lomailla yleisten juhlapäivien aikaan ja kengittäjä aikatauluttaa työnsä haluamallaan tavalla.

Talliyrittäjän työpäivät ovat pitkiä

Suomessa on paljon erilaisia ratsu- ja ravitalleja, joista osa keskittyy vain yksityishevosiin ja osa toimii siinä sivussa esimerkiksi ratsastuskouluna. Talliyrittäjä vuokraa omasta tai vuokraamastaan tallista muiden hevosille karsina- tai laidunpaikkoja. Hän tekee hevosten hoidosta sopimuksen asiakkaan kanssa ja työnkuvaan voi kuuluu yleensä ainakin hevosten yleisestä hyvinvoinnista huolehtiminen, hevosten ruokinta, niiden ulkoilusta huolehtiminen, säänmukainen loimittaminen ja madotus. Asiakkaan kanssa tehdystä sopimuksesta riippuen töihin voi kuulua myös hevosen liikuttaminen.

Oman tallin pitäminen työllistää vuoden jokaisena päivänä, sillä hevoset tarvitsevat toki hoitoa myös juhlapäivinä. Pienemmillä talleilla talliyrittäjä saattaa hoitaa suurimman osan töistä itse, mutta monesti apuna on palkattuja hevosenhoitajia. Talliyrittäjän täytyy myös ymmärtää ainakin perusteet yrityksen toiminnasta, sillä tallitöiden lisäksi täytyy huolehtia toimistotöistä ja kirjanpidosta. Talliin täytyy tilata riittävästi kuivikkeita, heinää, kauraa ja lisäravinteita ja itse rakennuksista huolehtimisessakin riittää puuhaa. Taloushallinnon tai yrittäjyyden perusopinnot tulevat siis käyttöön.

On paljolti kiinni paikkakunnasta ja sijainnista, kuinka paljon karsinapaikoista voi pyytää vuokraa. Karsinapaikkojen arvoa nostavat huomattavasti hyvät kulkuyhteydet, laadukas ja valaistu kenttä, maneesi, hyvät maastot ja tilavat tarhat.

Hevosenhoitaja ja tallimestari huolehtivat ennen kaikkea hevosten hyvinvoinnista

Hevosenhoitaja on hevosen hyvinvoinnin ammattilainen ja tuntee erityisesti omat hoidettavansa luultavasti paremmin kuin kukaan muu. Hevosenhoitajan töihin kuuluvat ainakin hevosen ruokinnasta ja hoidosta huolehtiminen, tarhaus ja varusteista huolehtiminen. Tallista riippuen hevosenhoitaja voi osallistua myös tallin siivoamiseen. Hevosenhoitaja monesti myös huolehtii hevosen liikuttamisesta silloin kun omistaja ei ehdi ja toimii hoitajana myös kilpamatkoilla. Hevosenhoitajan ammattitaitoon kuuluu tunnistaa yleisimmät sairaudet ja osata hoitaa pienet naarmut ja muut rutiinitoimenpiteet. Hevosenhoitajan koulutuksessa on mahdollista erikoistua esimerkiksi ratsu-, ravi- tai siitoshevosten hoitoon.

Hevosenhoitaja ja tallimestari huolehtivat ennen kaikkea hevosten hyvinvoinnista

Tallimestarin vastuualueet ovat pitkälti samat kuin hevosenhoitajalla, mutta lisäksi hän on vastuussa koko tallin hevosten hyvinvoinnista ja osin myös yrityksen toiminnasta. Monilla talleilla tallimestari on hevosenhoitajien esimies ja esimerkiksi ratsastuskouluilla tallimestarit neuvovat myös asiakkaita. Tallimestarin täytyy osata myös huolehtia siitä, että hevoset saavat riittävästi ja monipuolisesti liikuntaa ja ulkoilua. Hänen täytyy osata käsitellä myös vaikeampia hevosia, kuten nuoria hevosia ja oreja.

Kilparatsastajaksi haluavan lähes pakollista panostaa omaan hevoseen

Tietylle tasolle edetessä kilpailuissa pärjäämiseen tarvitaan oma hevonen jonka kanssa valmentautua, mutta tämä on tietenkin myös suuri lisäkulu. On kuitenkin täysin mahdollista kilpailla myös vuokratulla hevosella tai jopa ratsastuskoulun hevosilla, jos saat esimerkiksi valmennusryhmässä nimikkoratsun. Tutki siis vaihtoehtoja ja laske kustannuksia. Kilparatsastaminen on ehdottomasti yksi niistä hevosaloista, joille omistautuminen sulkee lähes kaiken muun elämän pois ja vaatii lisäksi paljon pääomaa. Jos todella tunnet kuitenkin intohimoa juuri kilparatsastukseen, kannattaa tutkia erilaisia sponsorivaihtoehtoja, jotta saat riskejä pienennettyä.

Kilparatsastajaksi haluavan lähes pakollista panostaa omaan hevoseen

Sekä ratsastus- että ravikilpailuissa on etenkin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla parhaille tarjolla myös arvokkaita raha- tai tuotepalkintoja, jotka saattavat kuulostaa houkuttelevilta. Tälle tasolle pääseminen vaatii kuitenkin jo suuria taloudellisia panostuksia, sillä hyvät kilpahevoset ovat todella kalliita ja myös niiden ylläpitoon saa kulumaan huomattavia summia. Itse kilpailumatkatkin ovat paitsi työläitä, myös kalliita. Ansaintalogiikkaa ei siis kannata perustaa kilpailujen palkintoihin, vaan miettiä muita vaihtoehtoja.

Erityisesti ravikilpailujen ympärillä pyörii vahvasti myös vedonlyönti eli toto, joka tuo lisäjännitystä kilpailujen seuraamiseen. Jotkut pelaavat totoa jopa ammattimaisesti, mutta tämä vaatii huomattavaa ravialan tuntemusta ja tilanteen jatkuvaa seuraamista ja tästäkin huolimatta tuo harvoin suurta menestystä. Peleistä kiinnostuneelle parempi vaihtoehto voivatkin olla nettipelit, hankalammat pelit vaativat hieman strategiataitoja ja toisaalta taas yksinkertaisimmat pelit eivät vaadi juurikaan opettelua. Mahdolliset voittorahat voi käyttää suoraan hevosharrastukseen. Totoakin voi toki kokeilla hauskanpitona, mutta tällöin on hyvä sijoittaa vain sellaisia summia, joiden menettäminen ei jää harmittamaan.

Ratsuttaja kouluttaa toisten hevosia

Kilparatsastajan uran sijaan tai vaikkapa sen ohella, monet hevosammattilaiset toimivat ratsuttajina. Ratsuttajat ovat usein myös itseoppineita, sillä ratsuttamisessa vaadittava kokemus karttuu yleensä ratsastamalla mahdollisimman paljon erilaisia ja eri ikäisiä hevosia sekä osallistumalla itse laadukkaisiin valmennuksiin. Ratsuttaja voi tilanteesta riippuen kouluttaa nuoria hevosia ratsuiksi tai viedä aikuisia hevosia ratsastamalla seuraavalle tasolle. Toisinaan ratsuttaja voi myös kilpailla ratsastamillaan hevosilla, mikäli omistajalla ei ole tähän mielenkiintoa tai taitoja.