Miksi rakastamme hevosia

  • (0)
  • 8
    loka
  • Author : Tapani Category : Hevoset

    Tags :

Hevoset ovat olleet kanssamme yli miljoona vuotta. Ensimmäiset hevosten esi-isät olivat hyvin pieniä ja vain noin 50cm eli keskikokoisen koiran kokoisia. Valitettavasti tämä laji kuoli sukupuuttoon, mutta siitä kehittyi yksivarpainen laji joka kuuluu hevoseläinten heimoon. Tähän samaan heimosukuun kuuluvat myös seeprat ja aasit. Itseasiassa ensimmäinen hevosen laji, joka on lähin hevosen nykyversiota, oli aasin ja seepran sekoitus – aasintapainen pää ja seeprantapainen vartalo. Hevosten piirroksia löytyy luolamaalauksista, jotka ovat yli 17 000 vuotta vanhoja. Silloin hevosia lähinnä metsästettiin. Ensimmäiset hevoset Suomessa on havaittu noin 400jKr. Ratsastaminen Suomessa yleistyi vasta 1800-luvun alkupuolella.

Nykyiset hevoslajit ovat melkein samoja, oli kyse villistä tai kesytetystä hevosesta. Hevosta on kesytetty kyntäämään maata sekä erityisesti sotakäyttöön. Hevosurheilu kehittyi vasta paljon myöhemmin ja siihen saivat osallistua vain upseerit, eli luonnollisesti siihen aikaan vain miehet. Hevonen on auttanut suunnattomasti ihmisiä ja ihmiskuntaa kehityksessä, tärkein niistä on ollut liikkuminen, sodankäynti ja viljely.

Eläinterapiaa

Eläinterapiaa

Hevosen ja ylipäänsä eläinten hyvinvoinnin yhteyksiä on tutkittu vasta hieman yli kolmisenkymmentä vuotta. Ihmiset kokee syvää yhteyttä ja voivat muodostaa hyvinkin vahvoja suhteita eläimiin. Tämä suhde vaikuttaa vahvasti psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointoon. Alalle kaivataankin kovasti verkoistoitumista ja tietysti lisää rahoitusta sekä enemmän tutkimusta. Eläinterapiaa käytetään vanhus- ja nuorisotyössä, varsinkin autististen lasten kanssa liikkuminen eläinten kanssa on tuottanut mittavia tuloksia. Eläimiä käytetään lisäämään liikkuvuutta sekä esimerkiksi harjoitellaan katsekontaktia. Eläimet auttavat nuoria muun muuassa vaikeissa sosiaalisissa tilanteissa. Ratsastusterapiaa on käytetty vuosien ajan terapiassa. Hevoset peilaavat meitä ihmisiä ja heille ei tarvitse esittää mitään, vaan voi olla oma itsensä.

Hevosetkin puhuvat

Luimistelevaa hevosta kannattaa varoa. Hevosta on helppoa lukea, jos tietää mitä liikkeitä ja ääniä seurata. Moni inhimillistää hevosia, mutta hevonen ei kuitenkaan ole ihminen, eikä kommunikoi tai reagoin niinkuin oletamme. Hevoset ei osaa valehdella eikä juonia, eikä hevonen osaa huijata. Mitä enemmän pystyy lukemaan hevosen ruumiskieltä, sen paremmin ymmärtää mitä hevonen haluaa sanoa. On tärkeää ymmärtää hevonen, koska usein esimerkiksi ennen loukkaantumista, hevonen viestii että jokin on pielessä. Jos hevosilla on käytösongelmia, nekin ovat vain tapa kommunikoida, että jokin on väärin – esimerkiksi se voi olla kipua tai jokin muut hätätilanne. Hevosen korvia kannattaa tarkastella, sillä ne viestii esimerkiksi haluaako hevonen karata vai kuuleeko hän jotain takaapäin tulevaa ääntä vai onko hevonen kenties stressaantunut. Luiminen viestii yleensä hevosen pahaa oloa tai ärtymistä,  ja sen seurauksena voi olla potku tai puraisu. Huono kokemus satuloinnista voi olla myös syy luimiselle. Jos hevonen tuntee olevansa turvassa niin se laskee päänsä. Rentoutunut hevonen usein maiskuttelee ja lipoo huulensa. Haukottelu ja rapsuttelu rentouttaa.

Rakas hevonen

Hevonen on monelle niin rakas eläin ja monelle se on enkeli ilman siipiä. Uskollinen ystävä, joka on hyvässä ja pahassa mukana. Hevonen on kumppani, joka elää kanssasi melkein koko elämän, osa hevosista elääkin yli 50-vuotiaiksi, mutta yleensä keski-ikä on noin 30 vuoden tienoilla. Hevonen nauttii liikkumisesta, mutta se rakastaa myös syömistä. Hevonen on hyvin sosiaalinen eläin. Koskettelu on sille elintärkeää, hevonen tykkää lepopäivistä ja myös siitä, että häntä pestään ja harjataan päivittäin. Rauhallinen hoitaja on hevosen paras ystävä, se on tuki ja turva. Hevonen nauttii ihmisen seurasta, mutta se on myös laumaeläin, joten muiden hevosten seura on myös tärkeä.