Maailman viimeiset villihevoset

Maailman viimeiset villihevoset
  • (0)
  • 7
    maalis
  • Author : Tapani Category : Hevoset

    Tags :

Hevonen on yksi veistoksellisimmista ja kauneimmista eläimistä maan päällä. Jo pidemmän aikaan metsissä ja muissa ympäristöissä on elänyt villihevosia ja niistä ovat polveutuneet kesyt hevoset sekä ponit. Villihevoset ovat eläneet suurissa laumoissa niityillä ja aroilla. Villihevoset ovat tänä päivänä erittäin uhanalainen laji ja ne ovat siis kuolemassa sukupuuttoon. Suurena uhkana villihevosille on ollut liiallinen metsästys sekä se, että niiden elinpaikat ovat vähentyneet.

Tunnettuja villihevosia

Mongolian aroilla tunnettu villihevonen on przewalskinhevonen, joka on saanut nimensä venäläiseltä kenraalilta Nikola Przevalskilta. Hän löysi nämä kyseiset villihevoset jo 1880-luvulla Gobin autiomaan vuoristosta. Lajista käytetään myös nimeä aasianvillihevonen sekä mongolianvillihevonen. Przewalskinhevosen on oletettu polveutuneen botai-kansalta karanneista yksilöistä. Rotu on siis kauan sitten villiintynyt ja säilyttänyt samalla villihevosille tyypillisiä piirteitä, joita ovat pysty harja ja harmaanruskea väritys. Przewalskinhevoset julistettiin luonnosta kadonneeksi vuonna 1969 ja nykyään niitä elää noin 2000, jotka polveutuvat noin viidestätoista eri yksilöstä ja ne on otettu kiinni 1900-luvun alussa. Muutamia yksilöitä on jäänyt eloon eläintarhoihin ja siellä nämä hevoset ovat saaneet kasvaa ja elää. Niitä myös siirretty pikkuhiljaa takaisin luonnon armoille. Mongolian luonnonsuojelualueilta voi löytää vielä przewalskinhevosia, mutta ne ovat erittäin uhanalaisia. Tyypillistä przewalskinhevoselle on se, että se on vankka, pienehkö sekä sen väritys voi vaihdella. Ne ovat hieman arkoja luonteeltaan. Yksi eläintarha mistä voi bongata przewalskinhevosen on Helsingin Korkeasaari. Tutkijat pitävät przewalskinhevosta aidoimpana villihevosena. Siitä voi olla montaa mieltä, sillä myös mustangit ovat aitoja villihevosia.

Pohjois-Amerikassa taas tunnetaan Amerikan mustangit, jotka polveutuvat espanjalaisten aikoinaan uudelle mantereelle tuomista ratsuista ja osa niistä pääsi karkuun ja näin ollen villiintyi luonnossa. Tästä johtuen sanotaan, että mustangit ovat intiaani sekä cowboyhevosten esi-isiä, sillä niitä oli paljon villissä lännessä. Mustangit liikkuvat suurissa laumoissa ja näistä intiaanit pyydystivät niitä ja tämän jälkeen kesittyvät ne ratsastusta varten. Mustangit olivat aiemmin kesyjä, mutta villiintyivät ajan saatojja. Niiden korkeus on vain hieman 150 senttimetrin alla. Tyypillistä mustangeille on se, että ne ovat sitkeitä, nopeita ja omaavat pahansisuisen luonteen.

Tarpaani on myös yksi esihistoriallinen villihevos-rotu ja se löydettiin Venäjän aroilta sekä Itä-Euroopasta. 1800-luvulla se kuitenkin kuoli jo sukupuuttoon metsästyksen seurauksena. Myös tarpaanin elinpiiri alkoi pienentyä. Tarpaanin sanotaan olleen pienikokoinen, mutta sen jalat ovat erittäin vahvat. Hevosta on kahta erilaista tyyppiä; arotarpaani ja metsätarpaani. Luonnollisesti nimensä mukaisesti arotarpaania löydettiin aroilta ja metsätarpaani viihtyi vapaana metsissä. Tarpaania jalostetaan edelleen, jotta se ei kuolisi sukupuuttoon. Päämäärä erilaisten tarpaanien rotujen risteytyksellä on se, että voitaisiin elvyttää alkuperäisen tarpaanin kaltainen hevosrotu. Esimerkiksi Puolassa sijaitsee yksi luonnonsuojelualue, johon näitä risteytyksiä on koottu yhteen.

Muita rotuja

Muita rotuja

On olemassa myös muita hevosrotuja, jotka ovat olleet aiemmin kesyjä, mutta villiintyneet uudelleen. Näitä ovat esimerkiksi Assateaugenponi, Kanadan rannikoilta tuttu sable Islandinponi, Misaki hevonen, Garrano, Kaimanawa hevonen,Tunturiponi, Konik, Exmoor-poni, Dartmoor-poni, Camargue-hevonen sekä Australiassa löytyvä brumby. Nämä villihevoset voivat ja ovat tehneet paljon tuhoa alueiden alkuperäiselle luonnolle kun ne ovat laiduntaneet ja kuluttaneet maaperää. Varsinkin Australian luontoon villihevoset ovat vaikuttaneet negatiivisesti. Villihevosten käyttäytyminen on myös johtanut siihen, että ne ovat vahingoittaneet ihmisten rakentamia karja-aitoja ja niiden lähettyvillä olevia rakenteita.

Villihevoset ovat tänä päivänäkin tärkeitä ja niille tulisi mahdollisuuksien mukaan rajata alueita esimerkiksi aroilla, niityillä, metsissä sekä vuorilla. Villihevosia elää vielä maailmassa noin 400 yksilöä ja niitä on tällä hetkellä Mongoliassa, Kiinassa sekä Ukrainassa. Ne elävät edelleen pienissä laumoissa ja ovat uhanalainen laji, joita täytyy ehdottomasti suojella.

© 2021 Horse Sport